Ylimenokausi meni

Lepoa kropalle fyysisesti, mutta myös henkisesti. Sitähän se! Suosittelen ehdottomasti kaikille kisoja kiertäville kauden päätteeksi huilia, kyllä se kroppa ja mieli sitä kaipaavat. Jokainen hoitaa tietysti tämän omalla tavallaan. Itse olen aikaisemmin tämän selättänyt ns. vapaalla harjoittelulla eli tehnyt mitä huvittaa, milloin huvittaa J

"Montusta" mäkeen!

Täytynee myöntää, että ensimmäisen kerran elämäni aikana koin myös pienen henkisen ”lamaantumisen” kovan kisaurakan jälkeen. Työhommat hoituivat kunnialla, mutta oma vapaa-aika meni palautumisessa. Hierojan pöydällä makoilin urakalla ja kroppaa aukaistiin useilla eri hierontatekniikoilla (kiitos ammattitaitoiselle siskolleni!). Hiljalleen alkoi henkinen kapasiteetti olla kassassa ja palautuminen fyysisesti siinä määrin hyvällä tasolla, että johan ne treenitkin alkoi mielessä pörrätä.  Vaikka jossain vaiheessa mielessä oli sekin, että mitä jos ne eivät tule mieleen!? Pieni pelko pyrstössä – ei kai tämä urheilu tähän lopu… !?  Ei lopu, uusi motivaatio löytyi, tavoite on selkeä! Suuntasin ensimmäisen kovan treeni siis mäkeen, kunnon kuonat kinttuihin ja keuhkot kintaalle Köykkyriä kipittäen. Mäki treenit ovatkin olleet viikoittain ohjelmassa ja nyt on takana jo reilu kaksi viikkoa säännöllistä ja ohjelmoitua harjoittelua.

Niin ja se TAVOITE on selvitä ensi kesänä Finntriathlonin puolimatkalta (1,9km. uinti+ 90km. pyöräily+21,1km. juoksu) loppuaikaan alle 6h. 

Syksyn maastokisat

Jäivät siis tänä vuonna väliin, mammaa ei näkynyt viivalla Kempeleen Mourunki Run:ssa ja viime hetkellä jätin järkisyistä myös Virpiniemen maastomaratonin varttimatkan vipeltämättä. Nyt pitää vielä kerätä kisamotivaatiota. Jalat olivat taas Kajaanissa kovilla ja pientä nilkkakipua on kireiden jalkapohjan lihasten osalta ollut havaittavissa, joten tennispallolla pyörittelyä on harrastettu melkein päivittäin. Heti, kun pyörittely on jäänyt vähemmälle on nilkanalueella tuntunut jomotusta, joten parantelu jatkunee. Joten järkevää oli jättää nämä juoksut nyt juoksematta. Viimesyksynä juoksin paljon ja KOVAA, josta sitten maksoin kallista hintaa syksyn hiihtoharjoittelun osalta, kun polvi ei kestänyt juuri mitään.

Jotain uutta, jotain vanhaa…

Harjoitteluun siis! Uusia tuulia harjoitteluun tuo valmentaja, Väisäsen Katja. Kovan tason ”entinen” triathlonisti ja hiihtokin on hänelle tuttu laji. Katjan blogiin voit tutustua täällä!

Harjoittelu onkin saanut uutta säväystä ja rytmitystä on muutettu. Uskon tämän muutoksen ja harjoitteluun tulleiden uusien teesejen vievän varmasti eteenpäin. Urautuminen on pahin kehittymisen este harjoittelussakin!

Ihanat mtb-maastot ja syksyinen sää sekä maisema -niin rentouttavaa!

Harjoittelusta yleisesti

Luo itsellesi tavoite tai harjoitusohjelma, jos et itse osaa tai kaipaat siihen apua kannattaa se tilata ammattitaitoiselta valmentajalta. Hän osaa suunnitella tavoitettasi, tarpeitasi ja resurssejasi vastaavan harjoitusohjelman huomioiden taustasi ja mahdolliset rajoitteet. Näin saat varmasti uutta potkua ja motivaatiota harjoitteluusi! Tekeminen vie Sinua eteenpäin ja tuloksia alkaa tulla oli tavoite sitten mikä tahansa. Harjoitukset on myös hyvä kirjoittaa kalenteriin, niin niille varatusta ajasta tulee pidettyä kiinni. Sitku-mutku selitykset ovat varmasti meille kaikille jollain tapaa tuttuja – kun selittelemme tekemättömyyttä… Muistakaa, että liikumme oman hyvinvoinnin ja tavoitteemme eteen –emme kenellekään muulle, vaikka se valmentaja olisikin siellä ”takana”! Tavoitteen saavuttaminen vaatii aina motivaation lisäksi, tahdonvoimaa, päättäväisyyttä ja sitkeyttä.

Seikkailu ”siskoni” Lea kirjoittikin hyvin blogissaan liikunnan iloista, tahdosta, päättäväisyydestä yms… suosittelen lukemaan! Voin kyllä täysin allekirjoittaa nämä Lean ajatukset :)

Tsemppiä syyspäiviin!

Terveisin. Anu