Siinpä tiivistettynä, lisäten vielä äänen menetys flunssan seurauksena
ja antibioottikuurilla kohennusta.
Hiihtokausi lähti melko hyvin käyntiin, pääsin jo kunnolla
tehotreenienkin makuun ja lankku tuntui liikkuvan kohtalaisesti. Oli mahtavaa,
kun kotioveltakin pääsi jo singahtamaan suoraan ladulle! Vaan eipä pääse enää L
Ensimmäisiä kisoja siirreltiin kovien pakkasten vuoksi. Tein
maltilla pakkastreenit, mutta eihän ne keuhkot tykänneet… Flunssa-aaltoa oli
muutekin liikkeellä, joten niinhän se iski kovalla kädellä. Ensiksi kovaa
päänsärkyä viikon verran ja treenien kevennystä, sitten kurkkukipua
joopas-eipäs sopmaamista, kipee-ei
kipee, treenauksen yritystä ja tauti kunnolla päälle – äänikin lähti. Elettiin
tiistaita ja lauantaina olisi tiedossa ampumahiihdon Pohjois-Suomen
aluemestaruuskilpailut ja siihen perään heti sunnuntaina pk- Sport´n Muhos
tykkihiihdot. Päätin olla kunnossa ja viivalla, ahtaalle meni. Perjantaina
uskalsin käydä kevyesti hiihtelemässä ja ampumassa, tämä ei vienyt oloa
pahempaan joten eiköhän sitä olla viivalla. Kisat meni aika jarru pohjassa, ei
vaan irronnut – ei ihmekään… Ammunta ok. vaikka hidasta –todella hidasta!
Illalla olo taas vähä oli kiikun-kaakun, mutta sunnuntaiaamua ok. joten taas
viivalle! Jälkeenpäin helppo taas sanoa, ei mitään järkeä! Puolikuntoisena
räpeltäminen on aika järkyttävää, yrittäminen ei riitä eikä tahto jos kroppa ja
keuhkot ei toimi. Vaikka kuinka aivot käskyttää ei kehosta saa irti sitä mitä
tahtoo, mihin se parhaillaan pystyy, olo on aika ankea, hidas ja kankea!
Siihen ne sivakoinnit melkein loppuivatkin, vettä sataa ja
maa on kuin lokakuussa! Toivo lumesta kuitenkin elää, sillä pukki antoi hieman ”hiihtorahaa”
ja sijoitin ne sekä ison siivun omiakin uusiin välineisiin J Kävin Muhoksella
Sport´in liikkeessä Mikaelin luona pistämässä kalustoa uuteen uskoon. Sinne jäi
vanhat huoltoon ja matkaan lähti pitkään haaveilemani Lekin sauvat (nyt ei
tarvitse räpeltää lenkkisysteemien kanssa mh-ah-kisojen välillä), uudet
Salomonin monot sekä Peltosen vapaan kisasukset. Varsinainen ”namupala” ovat
kuulemma! Tarjolla oli myös Korpelan Heikin ja Thomas Alsgaardin kalustoa,
mutta Peltoset olivat paremmat minun tämän hetken tarpeeseen. Kaksi tuntia
koottiin pakettia ja kartoitettiin suksia, joten kaikki kortit vaihtoehdoista
käännettiin. Jos sukset eivät pelitä ne vaihdetaan, hyvä takuu kaupassa.
Kauppias myyjien kanssa tarjosi vielä kahvit – hyvää palvelua! Sinne vaan
suksikaupoille, valinnanvaraa löytyy ja ammattitaitoinen palvelu J
Suklaata meni jouluna ehkä alle 10palaa eli mitään
massakautta sen suhteen ei ole pidetty, vaikka kyllähän tämmöinen ”lepääminen”
alkaa tulla jo korvistakin ulos, suoraan sanottuna! Aika vötkäle olo, kun ei
kuntoile – laiskottaa, turvottaa, väsyttää… Ei tämmöistä pitkään jaksaisi! Huomenna
(näillä näkymin) aloitetaan kevyesti liikkumaan ja suunnataan salille
punttailemaan. Lääkekuuria (Kefexin 750mg) on takana huomenna 3vrk. joten siinäkin mielessä täytyy mennä maltilla. Rohtoja siemaistaan muutenkin muikea määrä; D, -C-vitamiinit, Omega 3, sinkkiä ja maitohapobakteerit. Kyllä tämä taas tästä voitoksi muuttuu!
Uudeksi vuodeksi
viuhtaistaan Kainuun korpiin kinkkua sulattelemaan suksien päälle ja
pääsen kunnolla testaamaan uudet välineet!
Kisoja mietitään sitten, kun sitä lunta tulee tännekkin…
Reipasta ja soprttista uutta vuotta!
Terveisin, Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti