Myddy-X 10.5.2014

Pyöräsuunnistus rogaining kisattiin lauantaina 10.5.2014. Muhoksella. Tämä olikin kesän avauskisa. Kisaviikolla oli ke-to. ihan pientä orastavaa kurkun karheutta ja olin vielä to. aamuna hyvin erävarma starttaamisesta. Iltaa kohti olo koheni ja päätin lähteä kisaan jos ei isompaa takapakkia tule.

Kisa-aika oli tuttuun tapaan 4h. ja tällä kertaa päätin mennä yksin vaikka kaverin kanssa kulkemista ei säännöissä kielletä. Oikeastaan en edes kysellyt matkakaveria, vaan halusin oman kisan.

Pe-la. välisenä yönä satoi raakasti (ainakin Kempeleessä) ja kyllä niinä aamuyön tunteina, kun tuntui että katto tulee kotona alas sateen vaikutuksesta hiipi ajatuksiin kisan väliin jättäminen, sillä mitään riskiä sairastumisesta tai paleltumisesta en halunnut ottaa. Sillä onha tiedossa seuraavana lauantaina Rukan NUTS ultrajuoksu 53km. Pitkään odotettu koitos!

Kisa-aamuna suunnattiin Niinan kanssa auton nokka kohti Muhosta. Viritetiin pyörät lähtövalmiiksi ja gps:n ja kartanjaon jälkeen reittiä suunnittelemaan.

Kisan kartta ja GPS-seuranta löytyvät täältä.

Alkumatka rastille 91 sujui Passion Adventuren Niinan ja Sannan kanssa samaa matkaa, rasti oli hienossa paikassa harjanteen päällä mutta ei siinä enättänyt maisemia ihailemaan. Seuraavalle rastille kirmatessa meinasi pyörä tehdä sen mitä eniten pelkäsin, vanhan menopelin vaihteisto alkoi krekata. Taisi siinä pari ärräpäätä päästä… Pyörän keväthuolto jäi ennen kisaa itselle ja miehenikin sitä vähän tuunasi, sillä herättiin huoltoon viemisen suhteen aivan liian myöhään, olisihan se pitänyt tietää että on viikkojen huoltoajat näin keväisin. No, onnkeksi pyörän krekaaminen melkein loppui tähän J Seuraava rasti löytyi taas helposti nro. 35. Siellä teinkin sitten heti ensimmäisen reittisuunnitelmasta poikkeaman ja näitä poikkeamia tuli tietysti senkin jälkeen ja paljo. Yhdesti kun lähtee sooloilemaan, se kertaantuu ainakin tässä hommassa.

Päätin nimittäin, että en lähde Niinan ja Sannan kanssa samaan suuntaan, ei ole kiva roikkua toisten perässä vaan saada se oma suoritus. Suuntasin suorinta tietä rastille 14. Jolle pääsy ei sitten ollutkaan ihan yksinkertaista SUORINTA TIETÄ ;) Tie loppui, rämeikköä alas ison ojan rannalle. Hetken tiirailin ylityspaikkaa, toisessa paikassa oli jäätä vielä mutta vesi virtasi jään alla kohinalla – tuntui liian isolta riskiltä ylityspaikaksi. Niinpä päädyin kapeimpaan ylityspaikkaan mikä nopeasti silmään iski. Pyörä uppeluksiin ja olihan vettä, renkaat peittyivät kokonaan. Töytäsin pyörän satulan ja ohjaustangon vastarannalle ja sitten hyvä ponnistuspaikka tossun alle ja tavoitteena vastaranta – onnistui! Sitten alkoi armoton kiskonta ylämäkeen keskellä metsää, mäki oli kieltämättä n. 80-100m. ja sen jyrkkyyttä en uskalla edes arvioida, korkeuskäyristä laskelmalla nousumetrejä tulee riittävästi. Syke hakkaa, risut rääpivät ja koko ajan saa olla tarkkana sillä virheaskel tai tasapainon menettäminen tietää menoa – alaspäin ja kovaa! Tossu (=juoksu) -sarjan naiset kipittävät viereltä ohi ja tuumaavat että onneksi ei ole pyörää raahattavana kun on tässä muutenkin tekemistä, näinpä J Saan kammettua itseni ja menopelini törmän päälle, koville otti ja myöhemmin selviää sykemittarin tiedostoista, että tässä nousussa tärähti uusi maksisyke 193. 

Rastita toisella matka jatkuu leppoisasti, muutamia pieniä pummeja sillä 1:35 000 karttaan ei todellakaan ole merkitty kaikkia uria metsässä. Kunnon vesisade yllättää ja päätän tempaista sadekamppeet päälle eräässä risteyksessä ennen rastia 61. Vastaan tulevat miehet kyselevät kohteliaasti onko kaikki ok. Reittisuunnitelmassa tulee siis poikkeuksia edelleen ja päätän hakea mm. rastit nro. 61+42, jota saa bonuspisteitä reittivälin nopeinten kulkeneet. Ei siinä tosin nopeudesta ole tietoa sillä välillä oleva ura on aika epämääräinen ja todella suota. Välillä kahlaan vedessä melkein polvea myöten pyörää perässä raahaten. Tässä vaiheessa alkaa voimatkin olla jo aika finaalissa. Pusken eteenpäin kuitenkin sen mitä kropasta irtoaa. Tuolla rastivälillä meinasin ensiksi mennä 61:tä 42:lle sähkölinjaa pitkin, reitti olisi ollut selkeä mutta suota kartan mukaan enemmän ja sitä upottavaa laatua. Päätän siis mennä ”kuivempaa reittiä” joka on aikatavalla pidempi. Myöhemmin selviää, että osa miehistä meni sähkölinjaa pitkin ja ilmeisesti ei juuri märempi ollut. 

Seuraavaksi suuntaan ampumaradan rasteille ja ne löytyvät kätevästi pienen koukun kautta. Saapuessani toiselle rastille perätä tuleva mies huutaa; ”Hei, sulla on reppu auki!” Ajattelen mielessä nopeasti ”Voi taivas, toivottavasti ei ainakaan kännykkä ole tippunut”, asiasta huomauttanut mies tarkistaa kohteliaasti kännykkätilanteen ja tallessa on ja samalla vetäisee vetoketjun repustani kiinni. Aika hyvin, ei tarvinnut edes reppua riisua – kiitos Hänelle J Vilkaisen kelloa, näyttää sen verran reilusti että on suunnattava kohti kisakeskusta ja ajatuksena poimia matkalta muutama rasti. Risteyksen joka vie rastille 81. tempaisen iloisesti ohi ja mitään mahkuja kääntymiselle ei enää ole, aika ei riitä. Yritän poimia vielä pari rastia matkan varrelta, toisen pummaan ja toinen löytyy helposti. Maaliin tuttua reittiä viimeinen reilu kilometri ja energiat on loppu, mutta olo onnellinen!

Kisan sykeseuranta löytyy täältä :)

Yllättävän hyvin kuitenkin jaksoin, paremmin mitä oletin. Viime kevään (2013) Myddy-X Hailuodossa oli paljon raskaampaa menoa vaikka keskisyke oli tuolloin ollut 162 ja nyt oli 168 (88% maksimista). Eli kertoo siitä, että kone kestää rasitusta aika tavalla enemmän ja jaloissakin on pyöräilyssä vaadittavaa lihaskestävyyttä sillä wattimäärät tuntuu nousseen ja hapotus pysyvän kurissa paremmin vaikka itse pyörätreeniä ei paljon kokonaismäärästä olekaan ollut, mutta moninkertaisesti viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tästä tasosta täytyy kyllä kiittää valmentajaani Katja Väisästä, yhteistyö toimii loistavasti. Katja osaa vetää oikeasta narusta ja painaa jarrua tarvittaessa. Katja rakentaa raamit, minä luon viikkosuunnitelmat, jotka Katja sitten vielä tarkistaa ja tarvittaessa muokkaa.

Näillä jatketaan kohti Rukan NUTS Karhunkierros ultrajuoksua 53km. la. 17.5. Siitä juttua piakkoin!

t. Anu